Vetsikon alueen kuvat on ottanut paikallinen luontovalokuvaaja Vetsikosta

Tarjoamme paikallisia kalastus - ja matkailupalveluita sekä kuljetuksia Utsjoella

Vetsikossa on saatavilla majoitusta ja kalastuslupien tulostuspiste sekä kalastusvälineiden desinfiointipiste.

Kirjallisten ja perimätietoon perustuvien lähteiden mukaan Vetsikon alueella on ollut pysyvää asutusta viimeistään 1600–1700-luvuilla. Kylän varhaisiin asukkaisiin kuului saamelaisia sukuja, joiden elinkeino perustui ensisijaisesti kalastukseen, metsästykseen, marjastukseen sekä käsitöihin. Pienissä määrin poronhoito sekä kotieläimet ja pienimuotoinen maatalous ovat olleet osana ihmisten elämää.

Kuvat: Suomen museovirasto

Tenojoki ja sen sivujoet, kuten Vetsijoki, muodostivat Vetsikon alueen taloudellisen perustan. Lohenpyynti oli keskeinen elinkeino ja kalastus tapahtui perinteisin menetelmin, kuten padoilla, verkoilla ja kulkuvälineisiin sidotuilla pyyntitavoilla. Jokaisella kalastuspaikalla oli oma nimensä ja siihen liittyvät käyttöoikeudet.

Kuvat: Suomen museovirasto

Joella liikkuminen on kuulunut ihmisten arkeen aina. Kesäisin on liikuttu veneellä jokea pitkin, kävelemällä sekä hevoskyydein. Talvella on liikuttu jäiden tultua hevosella ja porolla ajaen jokea pitkin sekä hiihtämällä. Nykyään liikkuminen tapahtuu kesällä autolla, veneellä, mönkijällä sekä kävelemällä ja talviaikaan moottorikelkkoja ja rekiä käyttäen.

Perinteisiä elinkeinoja alueella on ollut todella pitkään: kalastus, metsästys, poronhoito, keräily ja käsityöt. Kotieläimet ja pienimuotoinen maatalous ovat myös olleet osana ihmisten arkea.

Veneen tekotaidoilla on satoja vuosia kestäneet perinteet Vetsikossa ja jokivarsissa Utsjoella.

Veneet joita käytämme joella sekä talvisin kelkan perään laitettavat reet on paikallisesti valmistettuja perinteisiä käsitöitä. Alueella on vahvat perinteet perinteisistä käsitöistä. Ennen vanhaan kaikki vaatteet ja työkalut valmistettiin itse.

Suomen Museovirasto

Alueella on pitkät perinteet metsästyksestä. Riekon metsästys talviaikaan perinteisillä ansoilla oli ennen lähes joka taloon kuuluva elinkeino. Satoja vuosia sitten metsästettiin peuroja. Nykyään hirvi on tärkeä alueen asukkaille ja sen kannat ovat voimistuneet 1960 -luvulta lähtien

Kalastus on Vetsikossa ja Utsjoella vanhimpia elinkeinoja: Aikaisemmin Tenojoesta sekä sen sivujoista kalastettiin pääasiallisesti lohta sekä muuta kalaa. Tenojoki lukeutuikin Euroopan parhaimpiin lohijokiin. Lohikannan heikettyä alueen kalastus on keskittynyt muihin alueella runsaasti esiintyviin kalalajeihin. Alueella on kuitenkin aina kalastettu muutakin kalaa kuin lohta.

Lukkarin kolme kuuluisaa perhonsitoja veljestä

Vetsikossa ensimmäiset englantilaiset urheilukalastajat on tavattu 1900-luvun alussa ja myöhemmin on Vetsikon kylään perustettu kaksi leirialuetta palvelemaan kalastusmatkailijoiden tarpeita, ensimmäinen matkailuyritys on perustettu 1969 Vetsikkoon.

Perhonsidonnan juuret ylettyvät Vetsikossa vähintään 1946 vuoteen ja perhonsidonta on alkanut Vetsikossa jo vuonna 1948. Perhonsidontataito on periytynyt sukupolvelta toiselle ja perhoja sidotaan edelleen vähintään kolmannessa sukupolvessa.

Keräily ja marjastaminen. Syys-kesästä heinä - elokuun vaihteessa hillojen kypsyttyä on noustu ylemmäs jokilaaksosta keräämään hilloja eli lakkaa, hillanpoiminta on ollut merkittävä tulonlähde ja kotitalouden ruoka. Mustikkaa, juolukkaa ja variksenmarjaa myös hyödynnetään.  Samaan aikaan on aloitettu tunturijärvien kalastamista. 

Poronhoito on Utsjoella merkittävä elinkeino. Poronhoitotyöt alkavat Utsjoella yleensä syys-lokakuussa ja työt jatkuvat aivan keväälle asti. Joka syksy porot erotellaan omistajilleen. Keväällä porot vasovat ja ovat tuntureilla ja metsissä kesän yli, omassa rauhassa vapaasti laiduntavina. Porot kuuluvat ihmisille ja ovat puolivillejä. Poroja on Utsjoella melkein kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä. 

Yrityksen arvot

ArcticWildRiver on saanut hanketukea kesämatkailuun, ympärivuotisen matkailun edistämiseksi.