Kalastuskohteet

Perhokalastajan paratiisi (vain perhokalastus sallittu)

Tenojoki on iso ja 360km pitkä vapaana virtaava rajajoki, joka laskee Norjan puolelle jäämereen. Suomen ja Norjan yhteisellä rajajokiosuudella toinen ranta on Suomen ja toinen ranta on Norjan, rajaviiva kulkee joen syvintä kohtaa pitkin eli väylää. Tenojoki on tunnettu lohen kalastuskohde ja se oli ennen Euroopan paras lohijoki. Aikaisemmin Tenojoesta sekä sen sivujoista kalastettiin pääasiallisesti lohta sekä muuta kalaa. Tenojoki lukeutuikin Euroopan parhaimpiin lohijokiin. Lohen kannan heikettyä, alueen kalastus- ja kalastusmatkailu on keskittynyt muihin alueella runsaasti esiintyviin kalalajeihin. Nykyään lohenkalastaminen on kiellettyä, johtuen heikoista lohikannoista.

Teno tarjoaa monipuoliset puitteet perhokalastamiselle. Ilmaston lämpeneminen ja kyttyrälohen tuleminen Tenojokeen on edesauttanut muiden kalalajien elinvoimaisuutta ja esim. Harjus, siika, taimen ja hauki kannat ovat lisääntyneet ja kasvaneet suuremmiksi. Joka toinen vuosi Tenolle nousee kyttyrälohta suurina massoina kutemaan ja se on lisääntynyt 2017 vuodesta alkaen. Tenolla on tilaa kalastaa ja kalastuspaine on pieni. Iso joki mahdollistaa isommat kalat, enemmän kalaa ja monipuoliset kalastuspaikat. Tenossa on koskia, isoja suvantoja, kosken niskoja ja loppuliukuja, kalastuspaikat ovat monipuolisia. Haasteena on isossa joessa kalojen löytäminen, mahdollisuuksia on paljon ja kaloilla tilaa uida. Kun löydät kalat ja kaikki onnistuu, saalis voi olla upea.

kohdekaloina Tenojoella on harjus, siika, jokitaimen, meritaimen,kyttyrälohi,hauki, (atlantinlohet on vapautettava välittömästi.) Ahventa ja madetta esiintyy myös joessa mutta ovat harvinaisia saaliita.

Tenojoella on todella pitkät perinteet kalastamisesta sekä kalastusmatkailijoista. Jokilaakso on täynnä saamelaista elämää ja -kulttuuria, tarinoita kalastuksesta ja lohenpyynnistä. Aikoinaan kaikki jokivarsien talot ovat rakennettu lohenkalastamista varten. Ja joidenkin asutusten yhteyteen on noussut matkailijoille leirintäalueita ja mökkejä.  Vetsikonkylän lähellä on paikka jota kutsutaan ”englannin rannaksi”, englantilaiset urheilukalastajat saapuivat tänne 1900 luvun alussa kalastamaan lohta perholla ja tuoden mukanaan lohiperhoja, perhonsidonta kulttuurin juuret tenojokilaaksossa yltää yli sadan vuoden taakse. Perhonsidonta yleistyi Tenolla toisen maailman sodan jälkeen hiljattain ja perhonsidontataito on siirtyy sukupolvilta toiselle.

Sääntöjä Tenojoella:

Kalastamiseen tenolla tarvitset: Desinfioidut kalastusvälineet ja suomen kalastuksenhoitomaksun

Viikkorauhoitus on koko kalastuskauden su klo 19 – ma klo 19 ( kalastus kielletty )

Kalastuskausi on 10.6 – 10.8

Kalastuskausi meritaimenen pyyntiin tarkoitetulla luvalla 10.8 - 20.8 merkatuilla alueilla

Kalastuslupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla korkeintaan luokan #6 perhokalastusvälineitä käyttäen. Perukkeen pään maksimipaksuus on 0,25 mm ja koukun maksimikoko 8.

Perhosiiman on oltava kelluva ja käytössä saa olla korkeintaan yksi 1- haarainen koukku.

Lupa on voimassa koko Tenojoen vesistön pääuomassa

rajajokialueella Suomen puolella. Lupa on voimassa

kalastusvuorokauden, joka alkaa kello 19 ja päättyy kello 19 Suomen

aikaa.

Alamitat ja saalis:

Harjus 30cm (maistuva ruokakala. Suositaan kestävää ja valikoivaa kalastusta, keskikokoisia harjuksia ruuaksi

Taimen 30cm ( suositaan kestävää ja valikoivaa kalastusta, voi ottaa ruuaksi)

Hauki ja ahven: ei alamittaa (on suositeltavaa ottaa kaikki hauet ja ahvenet pois joesta, lohensuojelemiseksi, maistuvia ruokakaloja molemmat)

Siika: ei alamittaa (maistuva ruokakala, hyvää kaikella tavalla valmistettuna )

Atlantin lohi: rauhoitettu, vapautettava välittömästi

Vieraslajit kuten kyttyrälohi on tapettava välittömästi (tuoreena maistuva ruoka-kala)

Alamittainen kala on viipymättä, vapautettava takaisin veteen.

Suositellaan käytettäväksi väkäsetöntä koukkua ja kumihavaksellista haavia( kalaystävällisempiä)

Kalastus on kielletty:

-  10 metriä lähempänä seisovaa verkkoa (fishing net)

-  sillalta

- sivujokisuiden kohdalla 50m ylävirtaan ja 100m alavirtaan rannalta ja veneestä kalastettaessa.

Kalastus ei ole sallittu seuraavilla alueilla

1) Alaköngäs – Bildam

2) Borsejohka – Levajoensuu

Kalastus on kielletty sekä Suomen, että Norjan rannalta.

 Utsjoki on n. 60km pitkä Tenojokeen laskeva sivujoki ja se kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Utsjokilaakson rannoilla on eletty ja kalastettu vuosisatojen ajan, ja alue on edelleen saamelaiskulttuurin vahvaa ydinaluetta Suomessa. Utsjokilaakson keskiössä kohoavat Utsjoen kirkkotuvat, jotka sijaitsevat Mantojärven rannalla, vain pienen matkan päässä Utsjoen keskustasta. Perinteiset hirsituvat ovat olleet sukujen kokoontumispaikkoja jo 1700-luvulta lähtien, kun saamelaiset perheet matkasivat kirkolle kastamaan lapsia ja juhlimaan kirkkopyhiä.

Tupien vieressä seisoo Utsjoen kivikirkko, rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Se on yksi Lapin pohjoisimpia kivikirkkoja ja maisemallisesti vaikuttava näky Mantojärven rannalla.

Utsjoki on Vetsijokea vähän isompi kirkasvetinen ja puhdas joki, luonteeltaan erilainen. Joki muodostuu pitkistä, kapeista ja syvistä järvistä sekä niiden niska-alueista. Joella on miedompi virtaisia nivoja sekä kuohuvia koskia, isoja järviä joissa riittää kalaa. Järvistä petokalat tulevat syömään jokien niska-alueille, joissa pienemmät kalat ruokailevat. Enemmän miedompi virtaisia paikkoja sekä paikkoja joissa ei virtaa ollenkaan. Utsjoessa on hyvä harjus ja siika kanta, hauki on myös todella yleinen kala, ahvenia on järvissä sekä taimenet nousevat syömään joen nivoille ja niska-alueille järvistä. Kyttyrälohet nousevat joen ensimmäisille kilometreille joka toinen vuosi. Utsjoki on Atlantin lohen kutualuetta. Meritaimen nousee harvakseltaan Utsjoen yläosille mutta sitäkin tapaa silloin tällöin. Atlantin lohenkalastaminen on kielletty Utsjoessa samanlailla kuin muissakin Tenojoen vesistössä.

Saaliin nostamiseen suositellaan käytettäväksi kumihavaksellista haavia.

Kalastamiseen Utsjoella tarvitset:

Desinfioidut tai kuivat kalastusvälineet ja suomen valtion kalastuksenhoitomaksun

Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan kalastusluvan

Sääntöjä:

Viikkorauhoitus on koko kalastuskauden su klo 19 – ma klo 19 ( kalastus kielletty )

Kalastuskausi on 1.6 – 30.8

Perhokalastamisen lisäksi Utsjoessa on sallittu kalastaminen vavalla ja vieheellä.

Perhoissa suositellaan käytettäväksi väkäsetöntä koukkua

Vieheessä saa olla korkeintaan yksi kolmihaarakoukku tai korkeintaan kolme yksihaaraista koukkua.

Kalastus on kielletty:

-  10 metriä lähempänä seisovaa verkkoa (fishing net)

-  sillalta

Alamitat ja saalis:

Harjus 30cm (maistuva ruokakala. Suositaan kestävää ja valikoivaa kalastusta, keskikokoisia harjuksia ruuaksi

Taimen 50cm ( suositaan kestävää ja valikoivaa kalastusta )

Hauki ja ahven: ei alamittaa (on suositeltavaa ottaa kaikki hauet ja ahvenet pois joesta, lohensuojelemiseksi, maistuvia ruokakaloja molemmat)

Siika: ei alamittaa (maistuva ruokakala, hyvää kaikella tavalla valmistettuna )

Atlantin lohi: rauhoitettu, vapautettava välittömästi

Vieraslajit kuten kyttyrälohi on tapettava välittömästi (tuoreena maistuva ruoka-kala)

Alamittainen kala on viipymättä, vapautettava takaisin veteen.

On Tenojoen sivujoki joka yhtyy Tenojokeen Vetsikon kalastajakylän kohdalla. 30km pitkä erämaassa virtaava puhdas ja kirkasvetinen joki, joka saa alkunsa Vetsijärvestä. Vuolaana koskena virtaava villi joki, joka haastaa kalastajan löytämään kalat kivien vierestä, kivien peileistä sekä syvemmistä kosken montuista. Isoja selkeitä pooleja on vähän, joten joki haastaa kalastajan katsomaan jokea kalan silmin. Ensimäiset 7km jokea on lähes pelkkää koskea, pienine pooleineen ja kivenpeileineen. Kohdekaloina on harjus ja jokitaimen, myös nykyään vesien lämmetessä hauki ja siika on lisääntynyt koskissa ja joessa, siiman päähän tarttuessaan jokihauki on kova taistelija. Vetsijoki on tunnettu lohijoki sekä ollut aikaisemmin Vetsikkolaisten kala-aitta lohenpyyntireissulla. Ylempänä joen rannoilla on muutamia mökkejä jotka on toimineet Vetsikkolaisille kalastustukikohtina useamman päivän kalastus- ja metsästys reissuilla. Lohi kutee joessa koko joen matkalla. Ylempänä joen yläosalla, hauki, ahven ja siikakanta on voimakkaampi. Lohien pyytäminen on kielletty.

Joen alaosalla kalastamme pääosin harjusta ja jokitaimenta, meritaimen on mahdollinen mutta harvinainen.  Lohen tarttuminen siimaan on mahdollista ja se on aina vapautettava jatkamaan kutumatkaansa. Alaosalla esiintyy myös haukia ja siikoja. Hauet ja ahvenet otetaan aina saaliiksi jos sellainen tulee, tällä suojellaan heikentynyttä lohikantaa. Yleensä harjukset ja taimenet vapautetaan poikkeustilanteita lukuunottamatta. (esim. vahingoittunut kala).

Joelle mennään kävelemällä polkua pitkin ja joen rannassa liikkuminen kivillä on paikoin haastavaa. Alaosan kalastus alue on n. sillasta ylöspäin. 1,9km pitkä ja toiselta puolelta 2.5km. Jokivarressa voi olla paljon hyönteisiä ja sääskiä kesällä, tämä on hyvää aikaa kalastaa harjusta. Joella voi nähdä villi lohien hyppäävän ilmaan.

Kalastaminen on sallittuperhokalastusvälineitä käyttäen sekä vavalla ja vieheellä. Suositellaan käytettäväksi väkäsettömiä koukkuja kalastuksessa. Keski- ja loppukesästä joen yli kahlaaminen kahluuhousuilla on mahdollista, alkukesästä on monesti vesi liian korkealla ja joen yli ei pääse.

Joella on viikkorauhoitus su klo 19 – ma klo 19

Kalojen alamitat:  Taimen 50cm, harjus 30cm, meritaimen 30cm

Joki soveltuu nuoremmille ja seikkailunhaluisille, jotka haluavat haastaa itseä kalastuksessa. Vaatimus on opastetulla kalastusretkellä että pystyt kävelemään vaivatta 2,5km – 6 km päivässä polkua ja joki rantaa pitkin. Jokirannassa on paikoin jyrkkää ja kivillä käveleminen on haasteellista.

ArcticWildRiver on saanut hanketukea kesämatkailuun, ympärivuotisen matkailun edistämiseksi.